Osa 3: Lastensuojelun ei tarvitse todistella mitään

Sosiaalityöntekijän mielipide voittaa faktat

Yleisen tuomioistuimen (käräjäoikeudet, hovioikeus) puolella oikeudenkäynnin osapuolten mielipiteitä, käsityksiä tai väitteitä ei oteta huomioon, ellei niitä kyetä todistamaan oikeiksi. Juttua ei siis voi voittaa pelkillä väitteillä.

Hallinto-oikeudessa viranomaisosapuolen, sosiaalityöntekijöiden, käsitykset ja mielipiteet ovat lähtökohtaisesti sellaisenaan oikeita ja luotettavia. Hallinto-oikeudessa lastensuojelu voi voittaa jutun pelkillä väitteillä. Jutun tosiseikkoja ei tutkita.

Lastensuojelun ei tarvitse todistella mitään

Yleisessä tuomioistuimessa kumpikin osapuoli nimeää kirjalliset todisteensa ja henkilötodistelun ja ilmoittaa, mitä kullakin todisteella halutaan näyttää toteen. Pääkäsittelyssä kukin todiste käydään läpi todiste kerrallaan.

Hallinto-oikeudessa sosiaalityöntekijöiden asiakaskertomuksia ja yhteenvetoja käsitellään oikeudenkäyntiaineistona, vaikka niitä olisi satoja sivuja ja vaikkei niitä missään vaiheessa yksilöidä todisteeksi todistusteemoineen.

Hallinto-oikeus ei yleensä pyydä lausuntoja epäselvistä ja riidanalaisista kysymyksistä, vaikka käytössä on ns. virallisperiaate. Päin vastoin hallinto-oikeuden suullisen käsittelyn alussa puheenjohtaja korostaa nimenomaan, että suullinen käsittely on ainoastaan asiakirjoja täydentävää, eikä ole syytä toistaa sitä, mitä asiakirjat sisältävät.

Liikemiehet huostaanoton takuumiehinä

Hallinto-oikeudessa ei puhuta rahasta. Eihän kukaan rahan takia ota lapsia hoitaakseen, eihän?

Kaikenkirjavat palveluntuottajat kirjoittelevat käsityksiään perheestä ja toimivat takuumiehenä niin, että huostaanotto vahvistetaan ja jatkuu niin kauan kuin lapsesta on rahallista hyötyä (koko lapsuudenmittainen sijaishuolto).

Palveluntuottajat ovat kehitelleet erilaisia lastensuojelun rahastuksen keinoja, joilla yhteiskunnan rahoja syydetään liikemiehille. Mielivallan huipentumana perheitä pakotetaan lähtemään  sopeuttamislaitoksiin (”perhekuntoutus”) tai perheet pakotetaan valvonnan alle ”intensiivisellä kotiin tuotavalla perhekuntoutuksella”.

Kunnan perhetyöntekijöiden lausuntoja on perinteisesti hallinto-oikeudessa pidetty joka alan asiantuntijoina ja vankkana näyttönä perheen tilanteesta (olipa heillä koulutusta tai ei). Perhekuntoutuksen näkemykset hyväksytään näyttönä sen kummemmin niitä arvioimatta.

Hallinto-oikeudessa pidetään perhekuntoutusta kokonaisvaltaisena ja vankimpana tukimuotoja,vaikka todellisuudessa eristettynä ja sopeuttamistoimien kohteena moni perhe murtuu, vanhemmat ajetaan eroon ja hermoromahduksen partaalle jatkuvalla, myös yöaikaan, tapahtuvalla valvonnalla.

Lain mukaan siis avohuollon tukitoimet, esimerkiksi perhekuntoutus, ovat vapaaehtoista.

Naivi ystävällinen asenne vaarantaa lapsen elämän 

Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomari Zupancic on erään ihmisoikeus- tuomioistuimessa käsiteltävänä olleen jutun yhteydessä pohtinut lapsijuttujen erityislaatua ja mm. julkisen vallan vastuukysymyksiä tuomion kanssa yhteneväisin arvioin (Scozzari ja Giunta v. Italia, 13.7.2000, valitukset nro 39221/98 ja 41963/98). Hän kiinnittää huomiota siihen, että valtion viranomaiset ovat lastensuojelujuttuihin liittyvän lapsen edun periaatteen tuoman ainutlaatuisen erityispiirteen takia velvollisia valvomaan päätöksensä toimeenpanoa suhteessa niihin, joille he ovat luovuttaneet lapsen huolenpidon.

Tuomari Zupancic tuo esille myös käsitteen ystävällinen asenne (friendly- attitude presumption). Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen käsittelyssä olleista jutuista ilmeni jo vuosikymmenet sitten, että ”ystävällisen asenteen” vuoksi lapset, mielisairaat ja nuorisorikolliset menettivät oikeuden lain takaamaan oikeussuojaan, eivätkä todellisuudessa saaneet vastineeksi valtion hoitoa ja huolenpitoa.Tämä tapahtui siitä syystä, että oli olemassa lapsellinen luottamus (ystävällinen asenne) siihen, että laitokset toimivat asianmukaisella tavalla.

Ystävällinen asenne” tarkoittaa toimintatapaa, joka ei koskaan kyseenalaista muiden viranomaisten toimia.

Lastensuojelun dokumentaatio-ongelmat ja hiljainen tieto

Mikä tahansa lastensuojelun kirjoituksissa oleva väittämä tai vuosien takainen tapahtuma saattaa hallinto-oikeuden hämäräprosessissa nousta ”näytöksi” perhettä vastaan. Näin siitä huolimatta, että lastensuojelun asiakirjoissa on paljon tulkintoja ja virheitä.

Oikeusturva-asiain neuvottelukunta on kiinnittänyt huomiota lastensuojelulain kokonaisuudistuksen yhteydessä antamassaan lausunnossa vuonna 2005 edellä mainittuun hallintotuomioistuinmenettelyn ydinongelmaan, joka estää oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutumisen. Lausunnossa todetaan seuraavaa:

Lastensuojelujutuissa on tärkeää, että myös viranomainen esittää näytön väitteidensä ja käsitystensä tueksi. Tällöin ei saa jäädä sijaa olettamukselle ns. hiljaisesta tiedosta, jota vastaan toinen osapuoli ei voi esittää vastanäyttöä, koska hän ei tiedä, mitä tämä ns. hiljainen tieto sisältää.”

Neuvottelukunta päätyi esittämään lastensuojeluasioiden käsittelyn siirtämistä käräjäoikeuksiin.