Asiantuntijoita

Nyt on sitten maahamme perustettu jälleen uusi työryhmä;

Syrjäytymistä torjuva työryhmä

Työryhmä aloitti työnsä tarkoituksenaan pohtia arkikeinoja syrjäytymisen ehkäisyyn. Tarkoituksena on saada käyttöön ”arjen asiantuntijoiden hiljainen tieto” (HS 13.6.2012).

Työryhmän jäsenenä ovat

-sosiaaliohjaaja

-projektityöntekijä

-kouluterveydenhoitaja

-nuoriso-ohjaaja

-hoitotiedon lehtori

-varhaiskasvatuksen työnohjaaja

-etsivän nuorisotyön työntekijä

-rehtori

-vanhempi konstaapeli

-jalkapallovalmentaja

-juniorivalmentaja

-muusikko

 

Myöhemmin mukaan kutsutaan lisää asiantuntijoita. Asiantuntijat valitaan niin, että heillä on erilaista kokemusta lasten ja nuorten arkielämästä.

On hyvä, että lasten ja nuorten syrjäytymiseen kiinnitetään huomiota.

Ehdotan, että maahamme perustetaan myös

Syrjäyttämistä torjuva työryhmä

Tähän työryhmään pitäisi kutsua jäseneksi

-lastensuojelulaitoksessa päihteiden käyttäjäksi päätynyt nuori

-lastensuojelulaitoksessa rikolliseksi päätynyt nuori

-lastensuojelulaitoksessa mielenterveyspotilaaksi päätynyt nuori

-koulukiusattu nuori

-peruskoulussa vaille opetuksellista tukea jäänyt nuori

-lastenpsykiatriseen hoitoon joutunut nuori, jolla on neurologinen sairaus

-lastensuojelun asiakkaana syrjäytetty lapsi

-syrjäytetyn lapsen vanhemmat

 

Työryhmän avulla voidaan kerätä tieto, millä suomalaista lasta syrjäytetään. Tämä tieto voidaan sitten julkistaa ja antaa syrjäytymistä torjuvan työryhmän käyttöön. Kummankin työryhmän tieto julkistetaan.

Ehdotan, että työryhmät kutsuvat kuultavaksi edustajan myös

”Kakarat kuriin” -työryhmästä

Tämä työryhmä koostuu Opetusalan järjestöistä ja Vanhempainliitosta, jotka vaativat lainmuutoksia peruskoulujen kurinpidon tehostamiseksi. Julkisuuteen tulleiden tietojen mukaan erityisesti ”nuorilta opettajilta tulee viestiä, että voimat ja keinot eivät riitä ylläpitämään turvallisuutta koulussa. Heillä on tunne, että kakarat saavat tehdä mitä vain” (HS 11.6.2012).

Kakarat kuriin -työryhmän asenteet lasta ja tämän vanhempia kohtaan on syytä hyödyntää, koska niiden taustalla voi olla tärkeää tietoa lapsen syrjäyttämistoimista. Julkisuuteen tulleiden tietojen perusteella on havaittavissa, ettei työryhmä ole harjoittanut lainkaan opetusalalla toimivien työntekijöiden valintaan tai koulutukseen liittyvää itsetutkiskelua. Työryhmä esittää erilaisia valvonnan ja pakkoon perustuvien keinojen ottamista käyttöön kouluissa.

Lainsäädäntö lähtee kuitenkin lapsen kasvun tukemisesta, mikä ei ole pelkästään valvonnan, kurinpidon ja rangaistusten lisäämistä:

 

Lapsen huollon tarkoituksena on turvata lapsen tasapainoinen kehitys ja hyvinvointi lapsen yksilöllisten tarpeiden ja toivomusten mukaisesti. Huollon tulee turvata myönteiset ja läheiset ihmissuhteet erityisesti lapsen ja hänen vanhempiensa välillä.

Lapselle tulee turvata hyvä hoito ja kasvatus sekä lapsen ikään ja kehitystasoon nähden tarpeellinen valvonta ja huolenpito. Lapselle on pyrittävä antamaan turvallinen ja virikkeitä antava kasvuympäristö sekä lapsen taipumuksia ja toivomuksia vastaava koulutus.

Lasta tulee kasvattaa siten, että lapsi saa osakseen ymmärtämystä, turvaa ja hellyyttä. Lasta ei saa alistaa, kurittaa ruumiillisesti eikä kohdella muulla tavoin loukkaavasti. Lapsen itsenäistymistä sekä kasvamista vastuullisuuteen ja aikuisuuteen tulee tukea ja edistää.

Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 1 §

 

Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen sekä antaa heille elämässä tarpeellisia tietoja ja taitoja. Lisäksi esiopetuksen tavoitteena on osana varhaiskasvatusta parantaa lasten oppimisedellytyksiä.

Opetuksen tulee edistää sivistystä ja tasa-arvoisuutta yhteiskunnassa sekä oppilaiden edellytyksiä osallistua koulutukseen ja muutoin kehittää itseään elämänsä aikana.

Perusopetuslaki 2 §

 

Lapsen etua arvioitaessa on kiinnitettävä huomiota siihen, miten eri toimenpidevaihtoehdot ja ratkaisut turvaavat lapselle:

1) tasapainoisen kehityksen ja hyvinvoinnin sekä läheiset ja jatkuvat ihmissuhteet;

2) mahdollisuuden saada ymmärtämystä ja hellyyttä sekä iän ja kehitystason mukaisen valvonnan ja huolenpidon;

3) taipumuksia ja toivomuksia vastaavan koulutuksen;

4) turvallisen kasvuympäristön ja ruumiillisen sekä henkisen koskemattomuuden;

5) itsenäistymisen ja kasvamisen vastuullisuuteen;

6) mahdollisuuden osallistumiseen ja vaikuttamiseen omissa asioissaan; sekä

7) kielellisen, kulttuurisen ja uskonnollisen taustan huomioimisen.

Lastensuojelulaki 4 §

 

On jo olemassa riittävästi tietoa lasten ja nuorten syrjäyttämisestä. Näin ollen voitaisiin itse asiassa ryhtyä viipymättä tehokkaisiin toimiin, ettei yksikään lapsi joudu syrjäytetyksi peruskoulun oppilaana eikä lastensuojelun asiakkaana.

Nämä toimet voisi aloittaa täydellisellä asennemuutoksella lasta ja tämän vanhempia kohtaan. Lapsen etu ei voi toteutua, mikäli hänen ympärillään toimivat aikuiset suhtautuvat halveksuen ja ylimielisesti lapseen ja vanhempiin.

Lapsen oikeuksien yleissopimus on ollut jo yli 20 vuotta Suomea sitovaa oikeutta;

Sopimusvaltiot kunnioittavat vanhempien tai paikallisen tavan mukaisen suurperheen tai yhteisön, laillisten holhoojien ja huoltajien tai muiden lapsesta oikeudellisesti vastuussa olevien henkilöiden vastuuta, oikeuksia ja velvollisuuksia tarjota lapselle hänen kehittyvien valmiuksiensa mukaisesti asianmukaista ohjausta ja neuvoa tässä yleissopimuksessa tunnustettujen oikeuksien käyttämiseksi.

5 artikla