Lastensuojeluperheiden asiantuntemus käyttöön

LASUILTA Tampereen pääkirjasto Metsossa 13.12.2013 klo 18.00–20.00:

"Miksi lastensuojelusta tuli kyttäämistä ja miljardibisnestä? – Tietokirjailijat Leeni Ikonen, Marleena Kajaste ja Maria Syvälä (RADIUM-Kirjat) panisivat lasten palvelujärjestelmät täysremonttiin."

  

Perheiden tarpeiden tulee ohjata palvelujen kehittämistä

 Viranomaislähtöinen palveluntarjonta tulee lopettaa, koska lain mukaan lasten, nuorten ja vanhempien toiveiden tulee olla palveluita ohjaava tekijä. Viranomaisen oletuksille, käsityksille ja ideologioille perustuva ongelmien luominen perheille sekä pakottaminen erilaisiksi tukitoimiksi nimettyjen palvelujen piiriin voi vaurioittaa perheitä. Lähtökohtana ei tule olla lastensuojelun kontrollointihalu tai tarve standardisoida lapsia, vaan perheiden tarpeet. Tarvitaan pitkäjänteistä uudistusohjelmaa lähtökohtana lapsiperheiden tarpeet. Tuki on ohjattava perheille, koska ihmisoikeussopimusten mukaan perhe on yhteiskunnan perusryhmä ja lasten kasvun luonnollinen ympäristö. Vanhempien tulee saada kaikki tuki kasvatustyöhönsä. Palveluita kehitettäessä tarvitaan lastensuojeluperheiden asiantuntemusta.

 

Asenteet uusiksi peruskouluissa – yhdenvertaisuutta tuettava kouluissa

Jokaiselle lapselle tulee taata oikeus myönteiseen oppimiseen. Inkluusio eli kaikille lapsille yhteinen koulu on kansainvälisessä lainsäädännössä vahvistettu ihmisoikeusperiaate. Sopimuksen on myös Suomi allekirjoittanut, muttei ratifioinut. Inkluusio YK:n ja UNESCOn virallinen tavoite. Kuitenkin Suomessa on maailmanennätyslukemin erityisoppilaita. Erityisluokkien vähentämistä ja inkluusion ottamista erityistarvelasten opetuksen ohjenuoraksi tulee edistää muiden Euroopan maiden tavoin.

 

Neuropsykiatrinen tietämys ja ymmärrys vietävä läpi koko terveydenhoidon ja sosiaalitoimen

Nepsy-ihmiset, kuten autisminkirjon ihmiset,adhd:t ja add:t, (joiden ongelmat alkuperältään biologisia,eivät kasvatuksellisia) tarvitsevat vaihtelevasti tukitoimia/nepsyvalmennusta koko elämänsä ajan. Perheille turvattava riittävät tukitoimet näiden lasten ja nuorten kasvattamiseen ja tukemiseen. Lapsia ei tule siirtää pois yhteiskunnan jäsenyydestä terveydentilansa takia.

 

Palveluiden yksityistämisen ongelmat tunnustettava

 Sijaishuoltomenojen voimakkaan kasvun taustalla on paitsi sijoitusten lisääntyminen myös palveluiden siirtyminen yksityiselle sektorille. Käytännössä sijaishuoltoa ei valvota eikä sen vaikuttavuutta ole selvitetty. Lasten sijoittamisessa tulisi huomioida enemmän lapsen toiveita sekä kartoittaa perheen lähipiirin resursseja tukea lasta ja perhettä näiden lähiympäristössä. Taloudellisia resursseja on kohdistettava huomattavasti enemmän perheille räätälöityjen avohuollon tukitoimien tuottamiseen kuin sijaishuollon tukemiseen. Lastensuojelun valtionosuuden määräytymisperusteita tulee muuttaa avohuoltoa tukeviksi ja siihen kannustaviksi.

 

Virkamiesten vastuusäännösten uudistaminen

 Lastensuojelussa työtä tekevien tulee noudattaa lakeja, koska heillä on virkamiehinä siihen perustuslakiin kirjattu velvoite. Huhuille, oletuksille, asioiden vääristelylle ja sosiaalialan ideologialle perustuva työ tulee lopettaa, koska virkamiestyön tulee perustua tosiseikoille. Heikkotasoinen työ tuottaa heikkotasoista oikeudenkäyntiaineistoa hallinto-oikeudelle. Rikoslain virkamiesten vastuusäännökset tulee uudistaa, jotta lastensuojelun työntekijät saadaan tunnistamaan vastuunsa.

 

Lastensuojeluasioiden tuomioistuinkäsittelyt julkisiksi

Hallinto-oikeuskäsittelyt ovat salaisia. Ratkaisujen arvioiminen on käytännössä mahdotonta. Tällä hetkellä näyttää, että salassapito suojaa enemmän virkamiestä kuin lasta ja hänen perhettään. Oikeudenkäynnin julkisuus toimii vallankäytön kontrollin välineenä. Lastensuojeluasioissa julkisuus tulisi olla pääsääntö, josta voitaisiin poiketa samalla tavoin kuin käräjäoikeuskäsittelyissä yleisten tuomioistuinten puolella.

 

 Kiireellisten sijoitusten käsittely uudistettava

 Kiireellisten sijoitusten määrät ovat kasvaneet eivätkä hallinto-oikeudet käytännössä tutki päätöksiä oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin mukaisesti. Kiireellisiä sijoituksia käytetään myös muissa tarkoituksissa kuin mitä lastensuojelulaki edellyttää (lapsen välitön vaara). Näyttää siltä, että lapsia siirretään pois kodeistaan enenevästi myös täysin ilman kiireellisen sijoituksen päätöstä.

 Lapsen vapauteen ja perhe-elämään kajoava kiireellinen sijoituspäätös tulisi aina välittömästi muutamien päivien sisällä arvioida tuomioistuimessa. Tämä arviointi olisi täysin mahdollinen, mikäli lastensuojelun työntekijöiden päätökset ja selvitykset olisivat selkeitä ja keskittyisivät vain lapsen kannalta oleelliseen tosiseikkaselvittelyyn. Laadukas lastensuojelutyö mahdollistaisi laadukkaan oikeudenkäynnin.

 

Ihmisoikeusloukkauskorvaukset ajan tasalle

 Perhe-elämään ja lapsen vapauteen kajoavien toimien, kiireelliset sijoitukset ja huostaanotot, hyvityskorvaussäännökset tulisi uudistaa. Perheiden tulisi saada lainvastaisista toimista automaattisesti hyvitys.

 

Sijoitettujen lasten oikeudet turvattava

 Sijaishuoltopaikkojen käyttämiä toimenpiteitä (ns. kasvatusta) ei valvo käytännössä kukaan. Käytännön ongelma on, että lastensuojelun työntekijät eivät huolehdi valvontavastuustaan ja jättävät puuttumatta jopa esille tulleisiin epäkohtiin ja väärinkäytöksiin. Sijaishuoltopaikkojen valvonta tulee olla tehokasta ja perustua myös yllätyskäynteihin. Valvontavastuu tulee olla puolueettomalla taholla, joka kuulee lasta ja nuorta luottamuksellisesti säännöllisin väliajoin.

 

Lasten ja läheisten väliset yhteydenpitoasiat kuntoon

 Lasten mielivaltainen ja huono kohtelu sekä eristäminen yhteiskunnasta ”hoidon” ja ”erityisen huolenpidon” varjolla on väkivaltaa, johon tulee puuttua. Lastensuojelulain mukaan sijaishuollossa lapselle on turvattava hänen kehityksensä kannalta tärkeät, jatkuvat ja turvalliset ihmissuhteet. Lapsen ihmisoikeus on oikeus pitää yhteyttä vanhempiinsa ja läheisiinsä. Lasten vieraannuttaminen vanhemmistaan sijaishuollossa tulee tunnistaa ja siihen tulee puuttua. Vieraannuttaminen voi vaikuttaa vaurioittavasti sekä lapseen että vanhempaan. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on arvostellut Suomea esimerkiksi ratkaisuissa R. v. Suomi 30.5.2006, K.A. v. Suomi 14.1.2003 ja H.K. v. Suomi 26.9.2006.

Nykykäytäntö, jossa viranomainen tekee yhteydenpidon rajoittamispäätöksiä, ei anna minkäänlaista todellista oikeussuojaa perheille. Valittaminen hallinto-oikeudelle näyttäytyy tehottomana ja vanhanaikaisena keinona. Lakia tulee muuttaa niin, että lapsen ja hänen läheisten välille vahvistetaan täytäntöönpanokel- poinen päätös pitää yhteyttä läheistensä kanssa. Yhteydenpidon rajoitukset sallittaisiin vain tilanteissa, jossa väkivalta tai fyysinen kaltoinkohtelu on ollut ilmeistä.

 

Perheiden jälleenyhdistämiset viipymättä vireille

 Huostaanotto on vain väliaikainen toimi ja viranomaisten tulisi toimia aktiivisesti perheenjäsenten saattamiseksi yhteen. Perheen jälleenyhdistämisvelvoitteen mukaan jokaisen sijoitetun lapsen kohtalo tulisi selvittää ja käynnistää viipymättä perheen jälleenyhdistäminen laatimalla sitä koskeva asianmukainen suunnitelma kaikissa niissä tapauksissa, joissa se on mahdollista. Tarvitaan perusteellista ja jatkuvaa lastensuojelun työntekijöiden koulutusta ja virkavastuusäännösten uudistamista.

 

..................................................................................................................................................................

Maria Syvälä: Hukassa huostassa - kertomuksia lastensuojelun runtelemista perheistä (RADIUM-Kirjat 2013)

Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Leeni Ikonen: Salassa pidettävä - suojeleeko laki lasta vai lastensuojelijaa? (RADIUM-Kirjat 2013)

Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Marleena Kajaste: Revitty elämä - erityislapsen matka aikuisuuteen (RADIUM-kirjat 2012)